J.R.R Tolkien - Hobitti eli Sinne ja takaisin (Tove Jansson 80-vuotislaitos)

"Kolossa maan sisällä asui hobitti. Kolo ei ollut niitä inhottavia likaisia ja märkiä koloja jotka ovat täynnä madonpäitä ja haisevat ummehtuneelta, eikä myöskään kuiva, paljas hiekkainen kolo jossa ei ole paikkaa missä istua eikä mitään mitä syödä. Sanalla sanoen, se oli hobitinkolo, mikä merkitsee mukavuutta."

J.R.R Tolkienin Keski-Maahan sijoittuvat seikkailut ovat olleet iso osa lapsuuttani, joten odotin innollani tätä lukukokemusta. Taisin olla 8-vuotias, kun näin elokuvan joka tuntui jopa vähän pelottavalta. Seikkailu oli täynnä vaaroja ja outoja otuksia kuten örkkejä, kääpiöitä sekä haltijoita. Tarinan jokaisella hahmolla oli oma tarkoituksensa sekä vahvuutensa ja mikä sen hienompaa, kuin 9 hengen joukkio joka listi satojen örkkien armeijan! Tolkien on luonut maailman, jonka Peter Jackson toi henkiin täysin uudelle sukupolvelle. Hobitti on Taru sormusten herrasta kirjaa edeltävä tarina, joten odotin innolla pääseväni seikkailulle Bilbo Reppulin kanssa.

Bilbo Reppuli löytää Sormusten sormuksen, esineen joka myöhemmin paljastuu kohtalokkaaksi koko Keski-Maalle ja sen kansoille. Velho Gandalf valitsee Bilbon "ammattitaitoiseksi aarteenmetsästäjäksi" mukaan vaaralliselle retkelle. Päämääränä on hankki takaisin kääpiöiden aarre, jonka lohikäärme Smaug on varastanut.

Aluksi Bilbo ei ole aivan tehtäviensä tasolla. Hänellä on kuitenkin apunaan 13 kääpiötä ja Gandalf. Matkan myötä Bilbo kasvaa todelliseksi sankariksi, aivan kuin eräs hänen sukulaisensa monia vuosia myöhemmin...

Kirja vastasi täysin odotuksiani ja en ole hetkeen viihtynyt niin hyvin, kuin Hobittia lukiessani. Tolkien on luonut kokonaisen maailman ja kirjasta löytyvät kartat vain lisäävät seikkailun innostusta. Puhumattakaan Tove Janssonin miellyttävästä kuvituksesta, jotka elävöittävät entisestään loistavaa tarinaa. Kirjan lopussa on vielä pieni fakta paketti Janssonin tarinasta, kuinka hän päätyi kuvittamaan alunperin kyseisen tarinan vuonna 1960. 

En ole ennen lukenut Tolkienin tarinoita itse, joten oli hienoa tutustua kyseisen herran kirjoitus tyyliin ja tarinan kerrontaan. Hobitti olikin yllättävän kevyttä luettavaa ja seikkailu vain virtasi ohitse ja sain nauttia matkasta. Tarinassa on paljon asioita joiden vuoksi se sopii myös nuoremmille, mutta myös paljon jotka vetoavat aikuisempiinkin lukijoihin. Bilbon matkaan mahtuu monen monta tapahtumaa, joista jokainen on omalaatuinen ja mieleenpainuva. Minun mieleen jäi muunmuassa Synkmetsän suuret hämähäkit sekä seikkailu Haltiakuninkaan saleissa. Hobitti eli Sinne ja takaisin osui kyllä mainiosti omaan makuuni, enkä tiedä maltanko lukea muita kirjoja ennenkuin tartun suurempaan Taru sormusten herrasta maailmaan.

Hobitin kaltaisia kirjoja on vaikea lukea luomatta edes pientä vertailua elokuvan ja kirjan välillä. Koitin välttää vertailua, mutta se on myönnettävä että kolmen elokuvan trilogia onnistui näyttävästi ja elokuva sovituksiin on saatu lähes kaikki mukaan. Mielestäni elokuva loi mieleenpainuvamman kohtaamisen lohikäärme Smaugin kanssa. Kirjassa Smaugin kohtaaminen jäi itselleni lieväksi pettymykseksi sen lyhyyden takia. Tämä ei kuitenkaan vie yhtään pois Hobitti kirjan loistavuudesta. 

Hobitti eli Sinne ja takaisin on kirja, jota voi lämpimästi suositella kenelle tahansa, joka on pienen seikkailun tarpeessa. Tolkienin tarinat tulevat varmasti pitkään olemaan standardi vastaaville fantasia seikkailuille ja syystä! Onnea siis Hobitti 80 vuotta.

"Tiet vain jatkuvat jatkumistaan

    ylitse kallion, alitse puiden

ohi luolien, joita aurinkokaan

               ei valaise lailla paikkojen muiden

yli lumien, talven kylvämien,

        läpi kesäkuun kukkatarhain,

yli ruohon ja kivikkorinteiden,

                  kun kuun valo on vuorilla parhain.

Tiet vain jatkuvat jatkumistaan

    pilvien alta ja tähtien alta,

jalat, tottuneet vaeltamaan,

                    viimein kääntyvät kotiin maailmalta.

Silmät jotka näkivät tulen ja miekan

            ja kauhut kivisten kammioiden

näkevät taas kotiharjujen hiekan,

                    tutun vehreyden kunnaiden noiden."

-Jaco