Paula Hawkins - Nainen junassa
Rachel Watson matkustaa työnsä takia Ashburyn ja Lontoon
keskustan välillä päivittäin. Matkan varrella juna pysähtyy aina kohtaan, josta
Rachelilla on näkyvyys asuinalueen taloihin. Tästä Rachelille aukeaa kahdesti
päivässä mahdollisuus hetkeksi kurkistaa talon ihmisten elämään.
Talossa asuu pariskunta, jonka Rachel on nimennyt
Jessiksi ja Jasoniksi. Rachel on luonut kuvitelman siitä, minkälaista Jessin ja
Jasonin elämä on. Junan pysähtyessä raiteillaan Rachel saa hetken unelmoida
heidän täydellisestä elämästä ja unohtaa omat ongelmansa ja murheensa.
Rachelin unelma murenee eräänä päivänä, kun hän huomaa
Jessin vieraan miehen kanssa. Tätäkin suurempi yllätys on tulossa ja kaikki
muuttuu täysin. Jess ilmoitetaan kadonneeksi ja Rachelille selviää pariskunnan
oikea tarina nimiä myöten. Poliisi syyttää Jessin, -jonka oikeaksi nimeksi
ilmenee Megan miestä vaimonsa katoamisesta. Rachel haluaa auttaa ja kertoa
poliisille tietonsa, mutta hän kietoutuu entistä syvemmälle seuraamansa
ihmisten elämään.
Paula Hawkinsin Nainen junassa kirja on odotellut
kirjahyllyssämme jo tovin. Minusta tuntui nyt oikealta ajalta pureutua tähän
tarinaan, joka on jo kauan ollut lukulistallani. Jen bongasi tämän suositun
kirjan aikoinaan mukaansa ja ajattelin nyt olevan aika hypätä tämän romaanin
kyytiin, varsinkin kun kirjasta on ilmestynyt elokuva. Aikomuksenani on siis
katsoa elokuvakin, en ole varma kirjoitanko näiden vertailusta tänne erikseen.
Ehkä pienesti, saa nähdä. Nainen junassa kirja on viihdyttävä ja jännittävä
trilleri, joten on mukava nähdä yltääkö elokuva edes lähelle kirjan tasoa.
Kirja etenee minäkertojan avulla. Vaihtelua Hawkins luo
kertojan muuttelulla, joka tuo mukavan kulman tarinan kerrontaan. Pääsemme
seuraamaan juonen kehitystä Rachelin, Annan sekä Meganin näkökulmasta. Täten saammekin romaanin
edetessä loistavan kuvan jokaisesta hahmosta. Hawkins on luonut
erinomaiset päähenkilöt ongelmineen. Rachel on eron myötä ratkennut juomaan
eikä tarinaa voi lukea tuntematta sääliä häntä kohtaan. Toisaalta Rachelista
voi syntyä myös eri näkemys. Rachel on ex-miehensä Tomiin lähes pakkomielteinen
eikä jätä tämän uutta perhettä rauhaan.
Nainen junassa on loistava esimerkki epäluotettavasta
kertojasta tarinassa. Rachel ei muista Meganin katoamisyöstä melkein mitään.
Minäkertojan avulla tarina kehittyy ja Rachel saa koottua palasia kohdalleen
juonen kehittyessä. Vasta kuultaessa muidenkin päähenkilöiden näkökulmasta
saamme luotua ehyen kuvan tapahtuneesta.
Hawkinsin esikoisromaanissa on paljon kehuttavaa ja se on
todellakin lukemisen arvoinen kokemus. Ainoa mikä ei minulle täysin toiminut
oli tarinan kirjoitus asu. Kappale koostuu aina minäkertojan näkökulmasta.
Kertojan nimi ja aluksi aamupäivästä ja sen jälkeen iltapäivästä. Tämä
kirjoitus asu toistuu läpi kirjan ja minulle se välillä hidasti lukemista ja
hankaloitti tarinassa pysymistä. Toisaalta ymmärrän syyn tähän kirjoitusasuun
ja se ei vie yhtään Nainen junassa romaanin viehätystä. Kirjan parissa viihtyi
lukemattomia mukavia hetkiä ja on ansaitusti saanut kaiken huomionsa.
- Jaco
Kommentit
Lähetä kommentti